Hyökkäys Tohmajärveltä 1941
Pertti , Hakulinen
Hyökkäys Tohmajärveltä 1941
Pertti , Hakulinen
Hardback / gebonden
|
Finnish
€ 59,40
- Vanaf €15,- geen verzendkosten.
- 30 dagen ruiltermijn voor fysieke producten
Omschrijving
Kirjassa on yleisesityksenä kerrottu jatkosodan alussa Tohmajärveltä tapahtuneesta 7.Divisioonan (Kalpadivisioona) hyökkäyksestä ja sen etenemisestä Moskovan rauhan rajan yli Syvärin eteläpuolelle 10. heinäkuuta 1941 alkaen. Divisioonaa komensi jääkärieversti Antero Svensson, joka oli määrätty tehtävään Savo-Karjalan sotilasläänin komentajan paikalta. Kesän 1944 vetäytymistaisteluista 7.Divisioonan osalta Syväriltä kerrotaan myös. Käydyt taistelut ovat pääosin luettavissa itsenäisinäkin ilman että tarvitsee tuntea aiempaa historiaa taisteluista. Näin kirja toimii eräänlaisena hakuteoksena. Värtsilän ympäristö, Pälkjärvi, Pirttipohja, Kirkkolahti, Kontio-Leppälahti, Hämekoski, Kirjavalahti, Tohmajoki, Leppäselkä, Särkisyrjä, Multamäki, Kiteenjoki, Louhimäki, Latvasyrjä, Vieremäjärvet, Rautalahti, Sortavala, Latva, Pyhäjärvi, Petroskoin eteläpuoli, Syväri, Orenshenskoje, Gora . . .Kirjassa kerrotaan muun muassa yllämainituista sekä monista muista raskaista taisteluista, joita 7.Divisioona kävi etenemistiellään Syvärin eteläpuolelle sekä vetäytyessään Syväriltä. Divisioona toimi hyökkäyksessä osana Erik Heinrichsin komentaman Karjalan Armeijan kokoonpanoa.Kirja kuuluu neljän kirjan sarjaan, joka käsittelee Karjalan Armeijan hyökkäystä 1941. Kolme muuta ovat: Suurhyökkäys Pohjois-Karjalasta 1941 - taistellen takaisin 1944, Karjalan Armeija hyökkää 1941 ja Hyökkäys Ilomantsista 1941 - taistellen takaisin 1944.Kirjan loppupuolen kuvaliitteessä, Liite 3, on esitelty 7.Divisioonan käytössä ollutta tykistöä ja muuta raskasta aseistusta asianmukaisine selostuksineen tykkien ja muiden aseiden ominaisuuksista. Kirja toiminee myös pääosiltaan 7.Divisioonan epävirallisena historiikkina, koska "virallista" historiikkia ei ole tiettävästi julkaistu.
Kirjoittaja kuuluu sotien jälkeen syntyneisiin niin sanottuihin suuriin ikäluokkiin, syntymävuosi 1947. Kiinnostus sotahistoriaan kumpuaa luultavasti jo vanhempien evakkotaustoista ja halusta tietää, mitä tapahtui sodan aikana heidän entisillä rajantakaisilla kotipaikoillaan. Metsätöitä ammatikseen tehnyt ja kahdessa sodassa hermonsa menettänyt kirjoittajan isä oli kotoisin Ruskealasta ja äiti Karjalankannakselta, Uudeltakirkolta. Kirjoittaja itse on toiminut työuransa viimeisten parin vuosikymmenen aikana erilaisissa suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä puolustusvoimien teknisillä aloilla.
Kirjoittaja kuuluu sotien jälkeen syntyneisiin niin sanottuihin suuriin ikäluokkiin, syntymävuosi 1947. Kiinnostus sotahistoriaan kumpuaa luultavasti jo vanhempien evakkotaustoista ja halusta tietää, mitä tapahtui sodan aikana heidän entisillä rajantakaisilla kotipaikoillaan. Metsätöitä ammatikseen tehnyt ja kahdessa sodassa hermonsa menettänyt kirjoittajan isä oli kotoisin Ruskealasta ja äiti Karjalankannakselta, Uudeltakirkolta. Kirjoittaja itse on toiminut työuransa viimeisten parin vuosikymmenen aikana erilaisissa suunnittelu- ja asiantuntijatehtävissä puolustusvoimien teknisillä aloilla.