Karjalan Armeija hyökkää 1941
Pertti , Hakulinen
Karjalan Armeija hyökkää 1941
Pertti , Hakulinen
Hardback / gebonden
|
Finnish
€ 63,30
- Vanaf €15,- geen verzendkosten.
- 30 dagen ruiltermijn voor fysieke producten
Omschrijving
Ilomantsi, Louhivaara, Peurujoki, Tolvajärvi, Korpiselkä, Ristisalmi, Saarivaara, Havuvaara, Kaatiovaara, Koirinvaara, Prolanvaara, Laaja, Kartohjärvi, Tohmajärven Muskon raja-alue, Värtsilän ympäristö, Pälkjärvi, Pirttipohja, Kontio-Leppälahti, Kirjavalahti, Tohmajoki, Leppäselkä, Sortavala, Kitee, Kaalamo, Okanmäki, Tirimäki, Särkisyrjä, Multamäki, Louhimäki Kiteenjoella, Kiteenjoki, Latvasyrjä, Vieremäjärvet, Rautalahti, Kuivalainen, Ruskeala, Tuulos, Nurmoila, Orenshenskoje, Gora, Nuosjärvi, Prääsä, Pyhäjärvi, Petroskoi, Karhumäki . . .Muun muassa tuntemattoman sotilaan rykmentin (JR 8) sotatietä seurataan kirjassa tiiviisti.
Kirjassa kerrotaan muun muassa yllämainituista kovista taisteluista, joita hyökkäysarmeija kävi etenemistiellään. Kirja pyrkii kokoamaan yhteen Pohjois-Karjalasta 1941 alkaneen Karjalan Armeijan suurhyökkäyksen vaiheet. Kirja ei sisällä vetäytymistaisteluja (Itä-Karjalasta ja Aunuksesta). Ne sisältyvät kirjoittajan toisen kirjan "Suurhyökkäys Pohjois-Karjalasta 1941 - taistellen takaisin 1944" - kokonaisesitykseen.
Karjalan Armeijan hyökkäys itään alkoi 10. heinäkuuta 1941 Pohjois-Karjalasta lähes yhtäaikaisesti koko rintaman leveydeltä, hyökkäysrintaman leveys oli noin sata kilometriä. Sadantuhannen miehen vahvuisen armeijan hyökkäys eteni Laatokan Karjalaan, Syvärille, Ääniselle ja Maaselän Kannakselle vuoden loppuun mennessä. Matkalla vallattiin Sortavalan, Petroskoin ja Karhumäen kaupungit. Petroskoin nimi muutettiin valtauksen tapahduttua, ja jo vähän aiemminkin, Äänislinnaksi.
Kirja kuuluu kolmen kirjan sarjaan, joka käsittelee laajasti Karjalan Armeijan hyökkäystä 1941 sekä vetäytymistaisteluja 1944. Kaksi muuta kirjaa ovat: Suurhyökkäys Pohjois-Karjalasta 1941 - taistellen takaisin 1944, Hyökkäys Tohmajärveltä 1941 - taistellen takaisin 1944.
Kirjassa kerrottuja taisteluja voidaan lukea pääosin ilman, että tarvitsee välttämättä osata aiempien taistelujen historiaa. Näin kirja toimii myös eräänlaisena taistelupaikkojen hakuteoksena. Kirjan parasta antia on, tavanomaisista sotahistorian kirjoista poiketen, Karjalan Armeijan tykistöä esittelevä kuvaliite, Liite 3, kirjan lopussa.
Vuonna 1947 syntyneenä kirjoittaja edustaa niin sanottuja suuria ikäluokkia. Kiinnostus sotahistoriaan kumpuaa luultavasti jo vanhempien evakkotaustoista ja halu tietää sota-aikojen tapahtumista heidän rajantakaisilla kotipaikoillaan. Metsätöitä ammatikseen tehnyt ja kahdessa sodassa hermonsa menettänyt isä oli kotoisin Ruskealasta ja äiti Karjalankannakselta, Uudeltakirkolta. Kirjoittajan työurasta mainittakoon hänen viimeiset parikymmentä vuottaan puolustusvoimissa, jossa hänen vastuulleen kuului erilaisia teknisten alojen suunnittelu- ja asiantuntijatehtäviä.
Kirjassa kerrotaan muun muassa yllämainituista kovista taisteluista, joita hyökkäysarmeija kävi etenemistiellään. Kirja pyrkii kokoamaan yhteen Pohjois-Karjalasta 1941 alkaneen Karjalan Armeijan suurhyökkäyksen vaiheet. Kirja ei sisällä vetäytymistaisteluja (Itä-Karjalasta ja Aunuksesta). Ne sisältyvät kirjoittajan toisen kirjan "Suurhyökkäys Pohjois-Karjalasta 1941 - taistellen takaisin 1944" - kokonaisesitykseen.
Karjalan Armeijan hyökkäys itään alkoi 10. heinäkuuta 1941 Pohjois-Karjalasta lähes yhtäaikaisesti koko rintaman leveydeltä, hyökkäysrintaman leveys oli noin sata kilometriä. Sadantuhannen miehen vahvuisen armeijan hyökkäys eteni Laatokan Karjalaan, Syvärille, Ääniselle ja Maaselän Kannakselle vuoden loppuun mennessä. Matkalla vallattiin Sortavalan, Petroskoin ja Karhumäen kaupungit. Petroskoin nimi muutettiin valtauksen tapahduttua, ja jo vähän aiemminkin, Äänislinnaksi.
Kirja kuuluu kolmen kirjan sarjaan, joka käsittelee laajasti Karjalan Armeijan hyökkäystä 1941 sekä vetäytymistaisteluja 1944. Kaksi muuta kirjaa ovat: Suurhyökkäys Pohjois-Karjalasta 1941 - taistellen takaisin 1944, Hyökkäys Tohmajärveltä 1941 - taistellen takaisin 1944.
Kirjassa kerrottuja taisteluja voidaan lukea pääosin ilman, että tarvitsee välttämättä osata aiempien taistelujen historiaa. Näin kirja toimii myös eräänlaisena taistelupaikkojen hakuteoksena. Kirjan parasta antia on, tavanomaisista sotahistorian kirjoista poiketen, Karjalan Armeijan tykistöä esittelevä kuvaliite, Liite 3, kirjan lopussa.
Vuonna 1947 syntyneenä kirjoittaja edustaa niin sanottuja suuria ikäluokkia. Kiinnostus sotahistoriaan kumpuaa luultavasti jo vanhempien evakkotaustoista ja halu tietää sota-aikojen tapahtumista heidän rajantakaisilla kotipaikoillaan. Metsätöitä ammatikseen tehnyt ja kahdessa sodassa hermonsa menettänyt isä oli kotoisin Ruskealasta ja äiti Karjalankannakselta, Uudeltakirkolta. Kirjoittajan työurasta mainittakoon hänen viimeiset parikymmentä vuottaan puolustusvoimissa, jossa hänen vastuulleen kuului erilaisia teknisten alojen suunnittelu- ja asiantuntijatehtäviä.